Tietokantojen suorituskyky on perinteisesti ollut riippuvainen laitteistosta. Mitä tehokkaampi kone, sitä nopeammin tietokanta on toiminut. Tekoäly ja koneoppiminen ovat kuitenkin tuoneet mukanaan uusia tapoja parantaa tietokantojen suorituskykyä. Tekoäly voi ennustaa tietokannan käyttäjien käyttäytymistä ja esilataa tietoja muistiin ennen kuin niitä pyydetään. Näin tietoja voidaan hakea nopeammin.

Tekoäly voi myös optimoida tietokantoja. Se voi analysoida kyselyitä ja indeksejä ja muokata niitä tehokkaammiksi. Tekoäly voi jopa suunnitella tietokannan rakenteen alusta alkaen optimaaliseksi. Näillä tavoilla tekoäly voi parantaa tietokantojen suorituskykyä jopa 50-100 prosenttia.

Monet pilvipalvelut, kuten Amazon Web Services ja Microsoft Azure, tarjoavat nykyään tekoälypohjaisia tietokantapalveluita. Nämä palvelut käyttävät tekoälyä tietokantojen optimointiin ja kyselyiden ennustamiseen. Tuloksena on usein parempi suorituskyky kuin perinteisillä tietokantaratkaisuilla. Myös perinteiset tietokantatoimittajat, kuten Oracle, ovat alkaneet hyödyntää tekoälyä tuotteissaan.

Tekoälyn käyttö ei kuitenkaan ole riskitöntä. Koska tekoäly muokkaa tietokantoja itsenäisesti, se voi tehdä odottamattomia muutoksia, jotka heikentävät suorituskykyä tai tietoturvaa. Lisäksi tekoälyn toiminta on usein läpinäkymätöntä, jolloin sen tekemiä muutoksia voi olla vaikea ymmärtää ja hallita. Siksi tekoälyn käyttö tietokannoissa vaatii huolellista suunnittelua ja valvontaa.